soitin eläinlääkärille ajan ja huomenna onneks jo päästään. dino yskii liikkumisen jälkeen ja nuolee huuliansa ja haukottelee. pissalle sain kantaa sen. veikkaan että on kennelyskää tai sitten joku nielu-hengitystietulehdus. IHAN KUN EI OLISI JO TARPEEKSI. on niin onneton olo kun ei voi auttaa toista. en tiedä mitä tästä tulee. paitsi mammalle punaset silmät. uskaltaako sitä koskaan enää ottaa koiraa? dino on nimittäin ensimmäiseni, josta haaveilin ja kauan. nyt vaan pelkään ja murehdin ja pelkään vähän lisää. tiedän kyllä mitä on tehtävä jos kaikki muuttuu liian mahdottomaksi. mamman on jäätävä vauvattomaksi.